Käpylä: Puu-Käpylä, Olympiakylä, Kumpulan siirtolapuutarha, kahvilat ja 2 tunnin kävelyreitti ratikka 1:ltä

Käpylä on noin viiden kilometrin päässä Helsingin keskustasta, ja sinne pääsee keskustasta ratikka 1:llä. Kaupunginosan tunnetuin osa on Puu-Käpylä, vuosina 1920–1925 rakennettu puutalojen puutarhakaupunki Pohjolankadun varrella. Koskelantien varrella ovat vuoden 1940 kisoja varten rakennettu Olympiakylä ja vuoden 1952 kisoja varten rakennettu Kisakylä. Etelässä Käpylä rajautuu Kumpulan siirtolapuutarhaan ja maauimalaan.

Pähkinänkuoressa:

• Puu-Käpylä oli Suomen ensimmäinen toteutettu puutarhakaupunki. Akseli Toivosen vakiorakenteilla neljän perheen talo valmistui parissa viikossa.
• Olympiakylässä on 45 asuinrakennusta ja noin 1 000 pientä asuntoa (17–88 m²).
• Ympäri vuoden voi istahtaa Cafe Saurahuoneeseen ja Käpylän Kylätaloon. Kiska, maauimala ja siirtolapuutarha ovat kesäkohteita.
• Ratikka 1 kulkee taas Eirasta Käpylään. Kesällä 2026 Mäkelänkadun remontin takia ratikka ei ajanut Käpylään kesäkuun alusta elokuun loppuun.
• Kävelyreitti vie Kiskalta Puu-Käpylän ja Olympiakylän kautta siirtolapuutarhaan. Rauhallisella tahdilla siihen menee noin kaksi tuntia.

Tiedot tarkistettu 29.10.2026 kohteiden virallisilta sivuilta, hel.fi:stä ja myhelsinki.fi:stä.

Miten Käpylään pääsee ratikka 1:llä?

Ratikka 1 ajaa reittiä Eira–Käpylä, ja sen Käpylän-puoleinen pääte on Otto-Iivari Meurmanin puiston lähellä, Käpylän Kiskan vieressä. Linjan Käpylän-puoleisia pysäkkejä ovat muun muassa Koskelantie, Kimmontie ja Käpylänaukio. Myhelsinki.fi arvioi matkan rautatieasemalta Käpylään vievän 15–30 minuuttia kulkutavasta riippuen. Lipputyypit ja hinnat on koottu oppaaseemme HSL-liput, seutulipun hinta ja vyöhykkeet.

Käytännön tiedot

• Ratikka: linja 1 (Eira–Käpylä), palasi Mäkelänkadulle ja Käpylään 31.8.2026.
• Bussit: linja 65 kulkee Sörnäisten kautta Rautatientorille ja linja 69 Töölön kautta Kamppiin.
• Juna: Käpylän asemalla (Panuntie 9) pysähtyvät K- ja N-lähijunat. Pysäkki avattiin vuonna 1910.
• Kesäkohteiden kausi: Kiska, maauimala ja siirtolapuutarhan yleisöaukiolo painottuvat touko–syyskuuhun.

Puu-Käpylä: 1920-luvun puutarhakaupunki

Puu-Käpylä rakennettiin vuosina 1920–1925 kasvavan Helsingin työläisille englantilaisen puutarhakaupunkiaatteen mukaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakentamisen 4.6.1920, ja vuokraksi määrättiin yksi penni neliömetriltä. Asemakaavan laatijoihin kuului Birger Brunila. Talot suunnitteli puutarhakaupungin arkkitehdiksi vuonna 1920 nimitetty Martti Välikangas, ja istutukset suunnitteli Elisabeth Koch.

Puu-Käpylän rakennustyyppi on kaksikerroksinen neljän perheen puutalo, jonka pihat yhdistyvät korttelien keskellä laajoiksi viheralueiksi. Tunnusmerkkejä ovat klassistiset pilarit ja porttikäytävät. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ja MyHelsingin Puu-Käpylä-sivu esittelee sen suunnittelijat. Talot ovat yksityisiä koteja, joten pihoja kannattaa katsella kadulta.

Pohjolankadun ja sen sivukatujen talot on sovitettu vaihtelevaan maastoon kadunvarsille ja korttelipihojen ympärille. Muut Helsingin arkkitehtuurikohteet löytyvät oppaastamme Helsingin ikoniset rakennukset.

Olympiakylä ja Kisakylä: kahden olympialaisen funkis

Olympiakylä rakennettiin Koskelantien pohjoispuolelle vuosina 1938–1940 urheilijoiden majoitukseksi vuoden 1940 olympialaisiin, jotka sota perui. Alue valmistui lopullisesti vuonna 1950. Talot suunnittelivat Hilding Ekelund ja Martti Välikangas. Pienet asunnot korvattiin vehreillä sisäpihoilla ja ikkunoilla, jotka avautuvat vihreään.

Kisakylä rakennettiin Koskelantien eteläpuolelle, kadun ja Kumpulan siirtolapuutarhan väliin, vuoden 1952 kisoja varten. Se oli Helsingin varsinainen olympiakylä, ja sinne mitoitettiin majoitus 4 800 urheilijalle. Pauli Salomaan L-muotoisissa lamellitaloissa on värikorostuksia punaisena, sinisenä, vihreänä, mustana ja keltaisena eli olympiarenkaiden väreissä. Molemmat kylät ovat nykyään tavallisia asuinalueita.

Kumpulan siirtolapuutarha ja maauimala

Kumpulan siirtolapuutarha (Kalervonkatu 1 a) perustettiin vuonna 1927, ja se on Helsingin toiseksi vanhin siirtolapuutarha. Kesäkaudella puutarha on avoinna yleisölle. Yksi alkuperäisistä mökeistä vuodelta 1929 on säilytetty museona osoitteessa Ruusutie 141, ja pääportin Latokahvila on auki kesäsunnuntaisin. Puutarhaa ylläpitää Kumpulan siirtolapuutarhayhdistys, jonka omaa verkkosivua emme löytäneet.

Kumpulan maauimala (Allastie 1) rakennettiin vuoden 1952 olympialaisten harjoitusaltaaksi, ja se on Suomen kolmanneksi vanhin maauimala. Lipun hintaan sisältyvät miesten ja naisten erilliset saunat, ja aikuisen kertalippu maksaa 6 €. Kaudella 2026 Kumpulan maauimala oli auki 25.5.–21.8., joten syksyllä ja talvella löylyt pitää hakea muualta. Ympäri vuoden auki olevat yleiset saunat on koottu vertailuumme 9 yleistä saunaa hintoineen ja aukioloineen.

Luomuksen Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on maauimalan vieressä. Puutarha on avoinna yleisölle jälleen keväällä 2027. Puutarhan kahvila Ruusutarha palvelee puutarhan aukioloaikojen mukaan, ja puutarha esitellään tarkemmin oppaassamme Kaisaniemen kasvihuoneet ja Kumpulan kausi.

Missä Käpylässä voi syödä ja juoda kahvit?

Cafe Saurahuone

• Sopii parhaiten: arkilounaalle, lauantaibrunssille ja kävelyn päätteeksi
• Osoite ja alue: Pohjolankatu 43, Puu-Käpylä
• Hintataso tai esimerkkihinta: arkilounas 13,50 € (klo 11–14), lauantain perusbrunssi 23 €
• Aukiolo: ma–to 11–20, pe 11–22, la 10–22
• Virallinen verkkosivu: saurahuone.com

Cafe Saurahuoneen keittiö tekee kasvispainotteista lounasta, ja juomalistalla on luomuviinejä ja pienpanimo-oluita. Lauantaibrunssin kattaukset ovat klo 10.30 ja 13.00, ja brunssille varataan pöytä etukäteen. Muut Helsingin viikonloppubrunssit löytyvät listastamme 13 brunssipaikkaa lauantaina ja sunnuntaina.

Käpylän Kylätalo

• Sopii parhaiten: sunnuntaikahveille ja paikalliseen kerhotoimintaan
• Osoite ja alue: Pohjolankatu 3, Puu-Käpylä
• Aukiolo: ti–to 12–17, sunnuntaisin kahvila klo 12–16
• Virallinen verkkosivu: kapylankylatalo.fi

Käpylän Kylätalo toimii vuonna 1925 poliisiasemaksi rakennetussa talossa, jossa on iso piha. Vapaaehtoiset pyörittävät taloa, ja kahvilassa on tarjolla kotona leivottua pullaa. Viikko-ohjelmassa on kerhoja, harrastuksia ja jameja kaikenikäisille.

Ravintola Sophie

• Sopii parhaiten: arkilounaalle ja perjantai- tai lauantai-iltaan
• Osoite ja alue: Koskelantie 9, Käpylä
• Aukiolo: ma 12–15, ti–to 12–23, pe 12–02, la 15–02, su suljettu; lounas ma–pe 12–15, iltakeittiö ke–la 16–20
• Virallinen verkkosivu: ravintolasophie.fi

Ravintola Sophie on bistrohenkinen lähiravintola, jonka listalla on perinteisistä lihapullista vegaanisiin annoksiin. Perjantaisin ja lauantaisin Sophie on auki kahteen asti yöllä.

Käpylän Kiska

Käpylän Kiska on lippakioski Otto-Iivari Meurmanin puistossa ratikka 1:n päätepysäkin lähellä. Kiska myy kahvia, jäätelöä ja leivonnaisia, ja kesäisin siellä järjestetään keikkoja, kirpputoreja, runoiltoja ja bingoa. Kausi 2026 alkoi vappuna 1.5., ja kesäksi 2026 kioski sai oman esiintymislavan ja käymälät. Kiskalla ei ole omaa verkkosivua, vaan se tiedottaa Instagramissa (@kapylankiska).

Kahden tunnin kävelyreitti Käpylässä

Kävelyreitti alkaa ratikka 1:n päätepysäkiltä ja päättyy Kumpulan siirtolapuutarhaan. Kävellen ja pysähdellen siihen menee noin kaksi tuntia. Vaiheiden ajat ovat arvioitamme rauhallisesta tahdista.

1. Otto-Iivari Meurmanin puisto ja Käpylän Kiska (noin 10 min): lähtö on ratikka 1:n päätepysäkiltä. Kesällä kahvit saa Kiskalta.
2. Pohjolankatu ja Puu-Käpylä (noin 30 min): kävele Pohjolankatua Saurahuoneen (nro 43) ohi kohti Kylätaloa (nro 3). Poikkea sivukaduille, joilla talot on sovitettu maaston muotoihin.
3. Käpylän Kylätalo (noin 15 min): tiistaista torstaihin ja sunnuntaisin voit poiketa sisälle.
4. Olympiakylä (noin 20 min): Koskelantien pohjoispuolen funkistalot ja sisäpihat.
5. Kisakylä (noin 15 min): Koskelantien eteläpuolella näkyvät olympiarenkaiden värikorostukset.
6. Kumpulan siirtolapuutarha (noin 30 min): kesäkaudella mökkikujat, museomökki ja Latokahvila.

Taivaskallion mäki on hyvä jatko reitille. Mäellä on säilyneitä toisen maailmansodan ilmatorjunta-asemia, ja talvella siellä lasketaan pulkalla. Lokakuusta huhtikuuhun reitin auki olevat pysähdykset ovat Saurahuone, Kylätalo ja Sophie, ja syksyn muut retkivinkit löytyvät listastamme 11 kokemusta Helsingissä syksyllä ja loppuvuonna.

Usein kysyttyä Käpylästä

Mihin alueeseen Käpylä kuuluu?

Käpylä on Helsingin kaupunginosa, jota kaupunki käsittelee suunnittelussaan yhtenä kokonaisuutena Koskelan ja Kumpulan kanssa. Hel.fi:n mukaan tämä alue sijoittuu Mäkelänkadun–Tuusulanväylän ja Kustaa Vaasan tien–Lahdenväylän väliin. Muiden kaupunginosien vertailu löytyy oppaastamme Helsingin kaupunginosat ja missä viettää aikaa.

Mikä on Käpylän postinumero?

Puu-Käpylän ja Koskelantien osoitteiden postinumero on 00610, esimerkiksi Pohjolankatu 43 ja Koskelantie 9. Myös Kumpulan siirtolapuutarhan osoite Kalervonkatu 1 a on 00610-alueella. Viereisen Kumpulan maauimalan osoite on sen sijaan Allastie 1, 00560 Helsinki.

Onko Käpylä hyvä paikka asua?

Käpylä on noin 8 000 asukkaan kaupunginosa, joka tunnetaan vahvasta yhteisöllisyydestä ja jossa asuu paljon lapsiperheitä. Kesäisin Käpylässä järjestetään vuosikymmeniä jatkuneet Käpylän kyläjuhlat. Talvella Käpylän liikuntapuistossa eli Raviksella on luistelukenttä.

Mitä Käpylän tulipalossa tapahtui?

Puu-Käpylässä syttyi 28.5.2026 iltapäivällä tulipalo kaksikerroksisessa kolmen perheen puutalossa. Silminnäkijän mukaan palo alkoi verannalta, ja talon katto tuhoutui. Paikalle hälytettiin ainakin 12 pelastusyksikköä, ja sammutus kesti noin klo 13:sta 17:ään. Asukkaiden mukaan kukaan ei loukkaantunut.